Boeing F/A-18 Hornet

BAe Systems Hawk

Suomen Ilmavoimien Hawk-harjoitussuihkukoneet esiintyvät näytöksessä sekä ilmassa että maanäyttelyssä. Ilmassa nähdään sekä yhden koneen sooloesitys että Ilmavoimien taitolentoryhmä Midnight Hawks.

BAE Systems Hawk on englantilainen yksimoottorinen ja kaksipaikkainen suihkuharjoituskone. Ilmavoimissa tyyppitunnusta HW kantava Hawk on hävittäjäohjaajaksi opiskelevan lentokadetin ensimmäinen kosketus suihkukonelentämiseen mäntämoottorisella Vinkalla tapahtuneen lentämisen perusteiden opiskelun jälkeen.

Ilmavoimissa on käytössä kolmen eri tyypin Hawkeja: vuodesta 1980 lähtien palvelleet Mk 51:t, vuodesta 1993 hankitut Mk 51 A:t sekä vuonna 2007 Sveitsistä ostetut punavalkoiset Mk 66:t.

32 Hawkille on toteutettu ohjaamon modernisointityö, jossa koneiden perinteisiin analogisiin mittareihin perustuva avioniikka on korvattu uusilla lasiohjaamonäytöillä. Ensimmäiset päivitetyt koneet otettiin käyttöön Lentosotakoulussa vuonna 2010 ja sarjan viimeinen modernisointi valmistuu vuoden 2021 alussa. Koneisiin on lisäksi  asennettu nykyaikainen LINK-järjestelmä, joka mahdollistaa harjoittelun osana  tietokone- ja simulaatiomaailmaa.
Ilmavoimat tulevat käyttämään Hawkia suunnitelmien mukaan 2030-luvun lopulle.

Valmet L-70 Vinka

Valmet Vinka on kotimainen, kolmepaikkainen mäntämoottorinen lentokone. Vinkat muodostavat ilmavoimien alkeiskoulukonekaluston, ja niitä käytetään lentämisen perusteiden kouluttamiseen puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajille.

Ilmavoimissa tyyppitunnusta VN kantavalla koneella annettava koulutus alkaa VN 1 – lentokoulutusohjelmalla, joka suoritetaan varusmiespalveluksessa Ilmasotakoulun Lentoreserviupseerikurssilla Tikkakoskella. VN 2 -lentokoulutusohjelma suoritetaan Maanpuolustuskorkeakoulun ohjaajaopintosuunnan opintojen alkuvaiheessa. Vinkan jälkeen ilmavoimien lentoupseereiksi koulutettavat lentokadetit siirtyvät lentämään Hawk-suihkuharjoituskonekalustolla. Vinka-lentotunnit tuottaa ilmavoimille Patria, joka vastaa myös konekaluston huollosta.

Vinkalla ohjaajaoppilaat tekevät muun muassa ensimmäiset yksinlentonsa sekä tyyppi- ja suunnistusharjoituslentonsa. Lisäksi Vinkoja käytetään muun muassa pimeälentotoiminnan, huonon näkyvyyden olosuhteissa suoritettavan mittarilennon ja taitolennon harjoittelemiseen.

Vinkoihin on koneen pitkän palvelushistorian aikana tehty monenlaisia pieniä rakennevahvistustöitä ja muita modifikaatioita. Vuonna 2002 koneet saivat modernin Garmin GNS430 -avioniikkajärjestelmän.

Konetyypin historiaa:

Suomessa suunniteltu ja rakennettu Vinka kehitettiin 1970-luvulla vuodesta 1958 Ilmavoimien käytössä olleen ruotsalaisvalmisteisen Saab Safirin korvaajaksi. Ensilentonsa koneen prototyyppi Leko-70 teki vuonna 1975, ja käyttöön se tuli Kauhavan Ilmasotakoulussa vuonna 1980.

Safirien poistuttua vuonna 1982 palveluksesta Vinka on yksin kantanut päävastuuta Ilmavoimien alkeislentokoulutuksesta, ja sillä ovat ottaneet siitä lähtien lentämisen ensiaskeleita käytännössä kaikki puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajat. Vuonna 2005 kaikki Vinkat siirrettiin Kauhavalta Tikkakoskelle yhdessä lentoreserviupseerikurssin koulutustoimintojen kanssa.

Vinkoja on ollut ilmavoimilla yhteensä 30 kappaletta, ja 26 niistä on tällä hetkellä palveluskäytössä. Vinkalle suunniteltiin alun perin muun muassa maalinhinaus-, sairaankuljetus-, kelluke-, ja suksivarustusta, mutta laajempaan käyttöön mikään näistä ei tullut. Suksivarustus kuitenkin on ollut asennettuna yhdessä koneyksilössä viimeksi 2000-luvun puolivälissä, jolloin sitä käytettiin Ilmavoimien koelentokurssin opetustoiminnassa.

Vinkat korvaa lähivuosina ilmavoimien alkeis- ja jatkokoulutuskoneina 28 saksalaisvalmisteista Grob G 115E -konetta, jotka hankittiin puolustusvoimille käytettynä Isosta-Britanniasta.

Grob G 115E

Grob G 115E on saksalaisvalmisteinen, kaksipaikkainen mäntämoottorinen lentokone.

Päätös 28 Grob G 115E alkeis- ja peruslentokoulutuskoneen hankinnasta puolustusvoimien käyttöön tehtiin lokakuussa 2016. Koneet ostettiin käytettyinä britannialaiselta Babcock Aerospace Limited -yritykseltä, joka operoi niillä Ison-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien lentokoulutuskäytössä.

Ilmavoimissa tyyppitunnusta GO kantavat Grobit toimitettiin Suomeen vuosina 2016–18. Ennen käyttöönottoa koneiden avioniikka ja radiot modifioidaan ja korvataan nykyaikaisilla digitaalisilla lasiohjaamonäytöillä, jotka ovat yhdenmukaisia puolustusvoimien muun lentokaluston ohjaamojärjestelyiden kanssa.

Palveluskäyttöön tullessaan Ilmasotakouluun Tikkakoskelle sijoitettavat Grobit muodostavat ilmavoimien alkeiskoulukonekaluston korvaten vuodesta 1980 palvelleet Valmet L-70 Vinkat. Grobeilla opiskelevat tulevaisuudessa lentämisen perusteita käytännössä kaikki puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen lentokone- ja helikopteriohjaajat.

Ohjaajaoppilaat tekevät tulevaisuudessa Grobeilla muun muassa ensimmäiset yksinlentonsa sekä tyyppi- ja suunnistusharjoituslentonsa. Lisäksi Grobeja käytetään muun muassa pimeälentotoiminnan, huonon näkyvyyden olosuhteissa suoritettavan mittarilennon ja taitolennon harjoittelemiseen.

Grob G 115E -koneilla annettava koulutus alkaa lentokoulutusohjelmalla, joka suoritetaan varusmiespalveluksessa Ilmasotakoulun Lentoreserviupseerikurssilla Tikkakoskella.

Koulutus jatkuu Maanpuolustuskorkeakoulun alkuvaiheessa. Grobien jälkeen lentokadetit suihkuharjoituskonekalustolla.

Konetyypin historiaa:

Vuonna 1985 ensilentonsa tehnyt Grob G 115 on osa saksalaisen yleisilmailulentokonevalmistaja Grob Aircraftin sotilas- ja siviililentokoulutuskäyttöön tarkoitettujen kaksipaikkaisten moottorilentokoneiden sarjaa. Ilmavoimille hankitut Grob G 115E:t palvelivat vuodesta 1999 alkaen Ison-Britannian ilmavoimien alkeis- ja peruslentokoulutuskäytössä paikallisella tyyppitunnuksella Tutor T1.

Grob G 115 -koneen eri versioita on valmistettu 400 kappaletta. Kone on sotilas- ja siviililentokoulutuskäytössä yhdeksässä maassa.

NHIndustries NH90

Miehistö 2-3
Matkustajamäärä 16
Kuljetuskyky rungon sisällä 2500 kg
Kuljetuskyky ulkoinen kuorma 3000 kg
Pituus 19,56 m
Rungon pituus 16,13 m
Roottorikehän halkaisija 16,30 m
Korkeus 5,23 m
Matkustamon sisäkorkeus 1,58 m
Tyhjämasssa 7000 kg
Maksimi lentoonlähtömassa 11000 kg
Voimalähde 2x Rolls-Royce Turbomeca
Teho 2 x 2260 hv (maks. jatkuva)
Maksimi matkalentonopeus 305 km/h
Nousunopeus 8,7 m/s
Lentomatka 800 km
Lakikorkeus 6000 m
Aseistus 2 x Dillon 134D (maksimitulinopes 3000 laukausta/min)

Hughes MD500-kevythelikopteri (HH)

Käyttö
Puolustusvoimien helikopterilentäjien koulutus
Henkilökuljetus
Tiedustelulennot
Etsintätehtävät (virka-apu muille viranomaisille)
Ominaisuudet
Oma paino (riippuu mallista ja versiosta) 750 – 850 kg
Lentoonlähtöpaino max 1361 kg
Pituus 9,31 m
Leveys (pääroottorin halkaisija) 8,06 m
Korkeus 3,00 m
Matkalentonopeus 210 km/h
Lentonopeus max 280 km/h
Sisäpuolinen kuorma n. 350 kg
Ulkopuolinen kuorma n. 600 kg
Toiminta-aika n. 2,5 h
Toimintamatka max 500 km
Suurin polttoainekuorma 189 kg
Miehistö 1
Matkustajia 3
Valmistusmaa USA

Boeing P-8 Poseidon

Huippunopeus: 908 km/h
Lentonopeus: 815 km/h
Lentomatka: 2 222 km
Moottorityyppi: CFM International CFM56