VL Viima

VL Viima oli sotakoululla alkeiskoulukoneena 1937-1962. Kauhavalla lentävän Viiman omistaa Phil Lawton

Miehistö: 2
Pituus: 7.35 m (24 ft 1 in)
Kärkiväli: 9.20 m (30 ft 2 in)
Korkeus: 2.73 m (8 ft 11 in)
Tyhjäpaino: 555 kg (1,224 lb)
Maksimipaino: 875 kg (1,929 lb)
Moottori: 1 × Siemens-Halske Sh 14A, 110 kW (150 hp)

Stieglitz

Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz on Kurt Tankin suunnittelema ja Focke Wulf -lentokonetehtaan valmistama saksalainen kaksitasoinen, yksimoottorinen, kaksipaikkainen koulu- ja taitolentokone. Koneen ensilento lennettiin vuonna 1932. ”Stigulla”, kuten tyyppiä Suomessa usein kutsutaan, voitettiin vuoden 1936 Olympialaisten taitolennon kultamitali.
Talvisodan aikana tanskalaiset olivat keränneet varoja suomalaisohjaajien koulutukseen Etelä-Ruotsissa. Mahdollisuuden mentyä ohi suomalaiset päättivät hankkia omia koulukoneita ja suorittaa koulutuksen Suomessa. Hankintaa valmisteltiin tavisodan aikana Ruotsin kautta. Sopimus 30 FW 44J Stieglitzin hankinnasta allekirjoitettiin 11.4.1940 ja kaupan pontimena lienee ollut Saksan valuuttapula. Koneet lennettiin Suomeen Warnemundestä 25.5.-15.8.1940. Vuonna 1944 ostettiin viisi konetta lisää. (lähde: Suomen Ilmavoimamuseo)
Stiguja käytettiin koulukoneina Kauhavalla vuoteen 1960, jolloin jäljellä olleet koneet myytiin siviiliin.
Tämä kone OH-SZJ (Ilmavoimien tunnus SZ-24) on valmistunut vuonna 1940 ja siirtyi siviiliin vuonna 1960. Koneen sijoituspaikka on viimeksi ollut Pori, josta museokone siirtyi tänä kesänä Kemiönsaaren vahvuuteen.
Stigu voidaan varustaa talvikäyttöä varten suksilaskutelineillä. Taitolentoa helpottamaan moottori voidaan varustaa taitolentokaasuttimilla.
OH-SZJ /SZ-24 teknisiä tietoja:
1. Päämitat
Jänneväli Pituus Korkeus Raideväli
2. Rakenne
9,0 m 7,3 m 2,7 m 1,85 m
Runkorakenne on hitsattu kangaspäällysteinen teräsputkirunko. Siivet ovat pääosin kangaspäällysteistä puukehikkoa. Moottoripellit on tehty alumiinista.
3. Moottori ja potkuri
Siemens Halske SH 14 seitsemänsylinterinen tähtimoottori, Valmet kaksilapainen puupotkuri.
Max: Matka: Käynnistys:
4. Painot Tyhjä
Lentopaino Kuorma
5. Nopeudet
Max
Matka Kuristus 15% Syöksy Lasku
160 hp /2200 rpm
128 hp /2050 rpm
Heittämällä potkurista, optiona paineilmakäynnistys
6. Lentoaika/ -matka
Matkateholla 3,3 h 15% kuristus 4,4 h
7. Rajoitukset
Matkalento 560 kg 900 kg 340 kg
185 km/h 172
154
350
80
Koulutuslento
870 kg 310 kg
(2200 rpm)
(2050 rpm)
(1870 rpm)
Suurin sallittu nopeus
570 km 675 km
Taitolento
770 kg 210 kg
Max painolla 900kg suurin sallittu vaakanopeus on 190 km/h.
Rajoitetusti taitolentokelpoinen max 870 kg painoisena, jolloin sallittuja 1. Silmukka (+G)
2. Vaakakierre
3. Pystykäännös, ja
4. Näiden yhdistelmät
Rajoituksitta taitolentokelpoinen max 770 kg painossa Pienin laskunopeus on 80 km/

Jak-11

Toisen maailmansodan yksi parhaista Neuvostoliiton hävittäjäkoneista oli Jakolev Jak-3. Sodan loppuvaiheessa tähtimoottorisesta Jak-3U koneesta kehitettiin harjoitushävittäjä ja koulukone Jak-11 joka lensi ensilennon 1945 ja tuli palveluskäyttöön 1947 sarjatuotannon alettua. Kaikkiaan Jak-11 koneita valmistettiin yli 4500 kappaletta, ja konetyyppi palvelu koulukoneena Neuvostoliiton ja Varsovan liiton maiden lisäksi mm. Egyptissä ja Pohjois-Koreassa. Jak-11 osallistui myös Korean sotaan ja oli ensimmäinen länsiliittoutuneiden saama ilmavoitto kun F-82 Twin Mustang ohjaimissaan luutnantti William G Hudson ampui alas Jak-11 koneen 27.6.1950.

Kauhavalle tulevan Jak-11 koneen omistaa Phil Lawton ja se on maalattu upeaan punavalkoiseen Neuvostoliiton 1950-luvun aikaiseen maalauskaavioon.